Hallituksen surkea postilakiesitys romuttaa postipalvelut

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn liittovaltuusto on erittäin huolissaan hallituksen postilakiesityksestä. Lakiesityksessä kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen vain kahteen kertaan viikossa. Lakiesitys ei myöskään turvaa, toisin kuin väitetään, maaseudun sanomalehdenjakelua.

Hallituksen postilakiesityksessä on lukuisia ongelmia, joista suurimmat liittyvät kirjeen kulkunopeuteen, hankintamenettelyyn ja osoiterekisterin luovuttamiseen muille postiyrityksille.

Suurin heikennys on tapahtumassa kirjeen kulkunopeuden osalta, jolla on samalla suuri vaikutus viikoittaisiin jakelupäivien määriin.

- Lakisääteisenä tuotteena eli yleispalveluun kuuluvana kirjelähetyksenä on niin sanottu kahden yön yli kirje. Esimerkiksi tiistaina postitetuista kirjeistä 95 prosenttia pitäisi nykyisen lain mukaan olla perillä torstaina ja 98 prosenttia perjantaina. Nyt hallituksen lakiesityksessä esitetään, että tiistaina lähetetyistä kirjeistä 50 prosenttia olisi perillä seuraavan viikon maanantaina eli jättöpäivästä lukien neljäntenä arkipäivänä ja 97 prosenttia seuraavan viikon tiistaina eli jättöpäivästä lukien viidentenä arkipäivänä. Jatkossa kirje kulkisi siis matkallaan viikon, huomauttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Lakisääteisen kirjeen kulkunopeuden hidastamisen taustalla on tavoite jakelupäivien karsimisesta. Omistaja eli valtio on tässä kuullut omistamansa yhtiön johtoa. Mitä harvemmin reitti jaetaan, sitä enemmän Posti laskee säästävänsä henkilöstökuluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa tuhansia työttömiä.  

Sanomalehti ei ole lakisääteinen tuote

Postilain valmistelun aikana erityisesti sanomalehtien jakelutiheys maaseudulla puhutti niin sanomalehtien edustajia, kansanedustajia kuin maaseudun asukkaitakin. Tähän paineeseen liikenne- ja viestintäministeriö halusi vastata ja ministeriön tiedotteessa sanotaankin, että yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Siellä missä varhaisjakelua on, laki sallisi tiedotteen mukaan vähintään kolmipäiväisen jakelun.

- Ministeriössä on laitettu mutkia suoriksi joko tahattomasti tai tahallisesti, koska lakiteksti ei anna samaa lopputulosta. Totuus on, että kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen kahteen kertaan viikossa, huomauttaa Nieminen.

Postimerkillä varustettu kirje on ainoa lakisääteinen tuote. Kaikki muu posti on markkinaehtoista eli niitä on jakelussa, jos Posti tekee lähettäjän kanssa sopimuksen kyseisten tuotteiden jakamisesta.

 - Tällainen markkinaehtoinen tuote on myös sanomalehti. Jos Posti nostaa sanomalehden jakelun hinnan niin korkeaksi, että sanomalehti ei osta jakelua Postilta, niin tällöin sanomalehteä ei Postin toimesta jaeta. Ja tällöin Posti pystyisi myös maaseudulla harventamaan jakelupäiviä.

Posti ei kelpaa postioperaattoriksi

Postille säädetään velvoite järjestää hankintamenettely jakelun osalta niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella. Lakiesityksen perusteluteksteissä sanotaan, että Posti eli yleispalvelun tarjoaja olisi itse jakelija, jos  edullisempia jakelijoita ei tietyillä alueilla olisi. Norminpurkuhengessä luodaan tässä lisää uusia normeja, joilla teetetään iso määrä hallinnollista työtä Postilla ja pyritään siirtämään postinjakelua yksityisille yrityksille.

- Suomen Posti on lähes 400 vuotta vanha laitos ja sillä on kiistatta paras kokemus tässä maassa postin jakamisesta. Jostain syystä Posti ei meinaa kelvata nykyiselle hallitukselle postioperaattoriksi, vaan postin pitäisi ulkoistaa postinjakelu ja harjoittaa muuta liiketoimintaa. Outoa logiikkaa, ihmettelee Nieminen.

Kansalaisten osoitetietojen luovuttaminen vaarantaa yksityisyyden suojan

Posti pitää osoiterekisteriä, jotta sen kuljetettavaksi jätetyt lähetykset voidaan toimittaa perille. Jo nyt Postilla on ollut velvoite pyynnöstä antaa muille postiyrityksille tarvittavat nimi- ja osoitetiedot sen ylläpitämästä osoiterekisteristä, mutta Posti on saanut veloittaa tästä kunnollisen, oikeita kustannuksia vastaavan hinnan. Nyt hallituksen uusi lakiesitys edellyttää osoiterekisterin luovuttamista Postin kilpailijoille irrottamiskustannuksin.

- Muutos on todella iso. Postin pitäisi luovuttaa kilpaileville postiyrityksille merkittävä kilpailuvalttinsa lähes ilmaiseksi eli auttaa kilpailijaa kilpailemaan kanssaan.  

Osoitteiden luovuttaminen ei ole ongelma vain Postille. Se voi olla sitä meille kaikille. Viimeksi postilakia muutettiin niin, että kuka tahansa voi laittaa postiyrityksen pystyyn. Mitään lupia ei tarvitse, riittää kun ilmoittaa Viestintävirastolle asiasta. Tämän jälkeen syntyisi oikeus pyytää Postilta lähes ilmaiseksi nimi- ja osoiterekisteri. Tämä siis tarkoittaa, että oikeastaan kuka tahansa voi halutessaan saada ajantasaisen osoiterekisterin.

- 84 000 suomalaista on syystä tai toisesta halunnut kieltää osoitetietojensa luovuttamisen. Jokaisella on oikeus kieltää henkilötietojensa luovuttaminen ja perustellusta syystä voi pyytää vielä tätä vahvempaa ns. turvakieltoa. Postilakiesityksen mukaan se, että on kieltänyt henkilötietojensa luovuttamisen, ei kuitenkaan estä tietojen luovuttamista toisille postiyrityksille. Kun kuka tahansa voi laittaa pystyyn postiyrityksen ja kaikilla postiyrityksillä on oikeus saada ajantasainen osoiterekisteri Postilta lähes ilmaiseksi, niin aika moni suomalainen, joka on olettanut osoitteensa olevan vain hyvin harvojen käsissä saattaa yllättyä.

Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217

lähde: Tiedote. Julkaistu: 23.11.2016 klo 14:18 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry