Ideologinen kilpailu vaarantaa postipalvelut

Eduskunta päätti tällä viikolla hallituspuolueiden äänin luopua käytännössä kokonaan Postin kilpailijoiden toimilupaehdoista. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn liittovaltuusto pitää postilain kokonaisuudistusta merkittävänä uhkana postipalveluille. Myös valtion omistajapolitiikan uusissa linjauksissa on riskinsä.

Postin kilpailijoilla ei ole laissa yleispalveluvelvoitteen kaltaisia laatuvaateita, vaan he voivat ottaa jakeluverkkoonsa haluamiaan tuotteita, haluamiltaan lähettäjiltä ja jakaa niitä haluamallaan jakelutiheydellä. Yksittäinen kansalainen ei hyödy kilpailevista jakeluverkoista, koska hänellä ei ole mahdollisuutta saada lähetyksiään heidän kuljetettavaksi. Kilpailevat yritykset ovat tuoneet julki halunsa saada Postilta käyttöön muun muassa ajantasaiset osoitetiedot ja pääsyn postilokerojärjestelmään. Myös Postin infra, kuten lajittelu ja kartat tulisi saada kilpailijoiden käyttöön.

Pahimmillaan kilpailevat toimijat veisivät siis Postilta parhaiten tuottavia massapostituseriä käyttämällä hyväksi Postin lähes 400 vuoden aikana kehittämää infrastruktuuria. Samalla heikennettäisiin Postin taloudellista kykyä hoitaa yleispalvelua, jolloin se viimekädessä jäisi veronmaksajien maksettavaksi tai yleispalvelun tasoa jouduttaisiin laskemaan. Kilpailulla, jota muut yritykset voivat käydä ilman toimilupaehtoja ja mahdollisesti vielä Postin infraa hyväksikäyttäen, valtio heikentää omistamansa yhtiön arvoa ja vaarantaa Postin mahdollisuuden tuottaa nykyisentasoiset postipalvelut kansalaisille.

Rahoitusongelma ei katoa

Viime kädessä postikilpailun holtiton avaaminen törmää Postin rahoitusongelmiin. Posti rahoittaa kannattamatonta yleispalvelua voitollisten alueiden tuotoilla arvioiden mukaan noin 100–200 miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailun myötä osa nyt kannattavista alueista muuttunee tappiolliseksi, jolloin rahoitustarve kasvaa. Valtion tai vaihtoehtoisesti alan toimijoiden tulisi huolehtia kannattamattoman yleispalvelun rahoituksesta täysimääräisesti.

Toinen, alan työllisyyden kannalta vieläkin merkittävämpi uudistus on Postin ja ministeriön yhteinen halu vähentää viisipäiväinen jakelu kolmeen. Suorat vaikutukset näkyisivät välittömästi Postin asiakkaille ja alan työpaikkojen määrissä. Jakelupäivien harventaminen vaikuttaisi sanomalehtien ja aikakausilehtien tilausmääriin, lehtitaloihin, paperi- ja painoteollisuuteen ja kuljetussektoriin. Viiden päivän jakelu on erityisesti haja-alueen sanomalehdille ja pienyrittäjille äärimmäisen tärkeää.

Kehitysyhtiö ei voi olla myyntiyhtiö

Valtion omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä kertoi 12.5. valtion omistajapolitiikan uusista linjauksista. PAUn valtuuston mukaan Postin omistuksen merkittävä siirto perustettavalle kehitysyhtiölle ei saa tarkoittaa sitä, että Postin parlamentaarinen ohjaus ja myyntivaltuudet siirretään eduskunnan ulkopuolelle. Uuden kehitysyhtiön rooli ja Postin kohtalo vaikuttaa toistaiseksi hyvin epämääräiseltä. Postilla on edelleen yhteiskunnan toimivuuden kannalta erityistehtävä ja peruspalveluvelvoite. Tätä ei omistusjärjestelyjen muutoksella saa missään tapauksessa vaarantaa.

Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217