Lisää asiaa PLATON-pilotista!

2.10.2015

Aiemmassa uutisessa käsittelimme osastomme edunvalvonnan tekemää kannanottoa Platon-pilottiin liittyen. Myös työnantajan edustajan, johtaja Olli Nevanlinnan vastaus oli luettavissa siitä. Nyt julkaisemme vielä osastomme uuden kommentin asiaan liittyen. (Tämä siis osoitettuna Nevanlinnalle, mutta suuremmalla jakelulla.)

Kiitos vastauksestasi kannanottoomme

 

Huoli postialan kannattavuudesta on yhteinen, keinot kylläkin poikkeavat toisistaan. Niin kuin aiemmin kannanotossamme mainitsimme, niin meidän mielestämme pitäisi tyytyä postikeskuksien aiempaa parempaan jakelua tukevaan lajitteluun sekä Postiset-mainoskääreeseen. Nämä tukevat jakelua erinomaisesti ja ainakin alueellamme ovat saaneet jakajilta kiitosta. Näiden tuomat säästöt ovat varmaankin mittavat jo nyt lisä- ja ylitöiden vähentymisenä. Jatkossa olisi pidettävä huoli mainoksien keskittämisessä kahdelle päivälle viikossa. Jo nyt on ainakin Kuopion alueella tapahtunut lipeämistä näistä päivistä ja mainosta on alkanut tulla ihan päivittäin. Ylityöt ovat näin ollen palanneet jokapäiväiseksi riesaksi. Jakajilta saatujen palautteiden nojalla mainosposti ja pienet kirjeet kannattaisi lajitella hyllyn kautta reitillä tapahtuvan postinjakelun sujuvuuden kannalta. 18.9 tapahtuneen mielenilmauksen vuoksi maanantaille siirtyvien postien jakoaika ja siitä tuleva ylityö olisi ollut paljon suurempi, elleivät jakajat olisi saaneet lajitella kirjeitä ja mainospostia hyllyyn. Em. tapahtui 70200 jakelutoimipaikassa. Huolellinen esityö tukee reitillä jakelun sujumista.

Pilotin jatkaminen vuodella on aiheuttanut jakelua suorittavien henkilöiden keskuudessa suurta pettymystä ja mielipahaa. Henki on sellainen, että pilotista johtuvaa ylityötä ei enää haluta tehdä. Pilotti, pitkittynyt kesäajan malli ja lähes jokapäiväinen mainosposti aiheuttavat ylityötä, joka on lähes jatkuvaa. Jakajat ovat alkaneet tuoda normaalin työaikansa yli menevää postia takaisin. Tämä taas aiheuttaa valmiiksi seuraavalle päivälle ylimääräistä postikertymää ja taas jää helposti aluetta jakamatta. Kierre on valmis. Ylityön tekeminen on vapaaehtoista ja resurssien ollessa riittämättömät sitä tulee liikaa. Kesäajan malli tai niin kuin nyt halutaan sanoa, volyymipohjaiset työvuorot on mielestämme purettava välittömästi tai ainakin lisättävä resurssia syksyn lisääntyneen volyymin mukaisesti.

Kannanotossamme toimme huolemme työturvallisuuden heikentymisestä ja ergonomian huonontumisena useamman kimpun jakotavalla. Työturvallisuuslain 5 luku 24 § ja 25 § käsittelee ergonomiaa sekä työnantajan toimia hänen saatuaan tiedon työntekijän terveyttä vaarantavasta kuormitustekijästä. Työturvallisuuslain 2 luku 8 § käsittelee työnantajan huolehtimisvelvoitetta. (Nämä em. lain kohdat tekstin lopussa ). Em. pykälät tulevat tarkasteluun mahdollisen tapaturman tai syntyneen ammattitaudin ilmentyessä, niihin johtavien syiden etsimisessä.

Mehiläisen työterveysfysioterapeuttien Katja Hovin ja Arja Rissasen raportti kertoo selkeästi työn lisääntyneestä kuormittavuudesta useamman nipun jakelussa. Apuvälinekehityksestä selvästi halutaan ratkaisua kuormituksen vähentämiselle ja jakelun sujuvuudelle. Huolimatta apuvälineiden kehittämisestä, itse työmenetelmä pysyy kuitenkin samana. Pilotin mallinen työmenetelmä siirtää sisällä, hyvissä olosuhteissa tehtävää työtä ulos asiakkaiden postiluukuille ja – laatikoille, missä keliolosuhteet eivät välttämättä suosi postinjakelua. Postia on jaettava niin tuulessa, tuiskussa, sateessa, pakkasessa kuin myös aurinkoisenakin ajankohtana. Apuvälineissä on vielä paljon parantamisen varaa: uusin ergolaukun malli ”oksentaa” lähetyksiä ulos edelleen kerrostalojakelussa matalissa luukuissa ja autolaatikon välilevyn käyttö tai erikseen rakennetun telineen käyttö, vaikka vähentääkin sivuttaissuunnassa kurottelua, niin edelleen aiheuttaa usean eri keräämisliikkeen takia rasitusta sormille pinsettiotteen lisääntymisen takia.

Vastauksessasi mainitset myös, että Euroopassa jaetaan yleisesti useasta kimpusta lähetyksiä. Tuotantotiedotteessa on mainittu, että jopa viidestä nipusta. Varmaan näin, mutta suomalaista postinjakelua muistuttavia postilaitoksia on vaikea löytää. Monessa maassa postinjakeluun ei kuulu sanoma- tai aikakauslehdet niin kuin meillä. Volyymit ovat näin ollen paljon pienemmät kuin meillä. On aivan eri asia jakaa kerrostaloon kolme kiloa postia kuin kahdeksan kirjettä. Viimeksi mainitut voivat olla vaikka miten päin, niin ne tulevat jaettua, toisin kuin ensin mainittu postimäärä. Postia saatetaan jakaa myös kerrostaloihin lokerikkoihin, eikä rasittavaa rappujen nousemista ja laskeutumista tapahdu niin kuin meillä. Myöskin omat uutterat, mutta aivan liian harvalukuiset empiiriset tutkimuksemme ulkomailla (matkailun ohessa uteliaana olemme katselleet postinjakelijoita ja – jakelua eri maissa) antavat sikäläisistä postinjakeluista sellaisen kuvan, että postia ei aivan hirveästi kulje jakajien mukana. Meillä onneksi lähetyksiä kulkee paljon jakajien mukana ja tämä aiheuttaa runsaspostisina päivinä vaikeuksia ihan normaalitavallakin jakelulle, saati sitten useamman kimpun jakelussa. Ergolaukun koko on riittämätön suurissa kerrostaloissa. Lisämausteensa sille antaa välilevyillä jaettu tila, mikä tekee laukun ahtaaksi ihan normaalipäivänäkin, saati runsaspostisina kuunvaihdeajankohtina. Tällöin ainoaksi mahdollisuudeksi tulee hakea lisänippuja kärristä, autosta tai polkupyörästä. Verrattuna nykyiseen malliin turhaa ajanhukkaa tulee nippujen laitoilla laukun lokerikkoihin. Näin toimien laukkuun mahtuu vähemmän lähetyksiä kuin jos lähetykset olisivat yhdessä nipussa.

Edelleen kyseenalaistamme pilotin jatkamisen järkevyyden. Apuvälineitä kehittämälläkään ei itse työ muutu sujuvuudeltaan sellaiseksi, että ulkona tehtävä työ olisi nopeampaa kuin sisällä tehtävä työ. Aiemmin on mainittu postinjakajien oppivan tekemään uudella mallilla työnsä sujuvammin ajan kuluessa. Jakajamme ovat alansa ammattilaisia, työkokemukseltaan jopa neljäkymmentä vuotta jakelutyötä tehneitä. He eivät tarvitse vuotta oppiakseen uutta työmenetelmää. Vanhemmat työntekijät muistavat ajan milloin pienet ja isot jaettiin erikseen. Tästä kuitenkin luovuttiin paremman ja sujuvamman menetelmän syrjäyttäessä entisen. Usein on sanottu, että ei kannata haikailla menneitä aikoja ja meidän mielestämme sanonta pätee erityisen hyvin tähän.

 

Kuopion jakelualueen luottamusmies Miko Haarala

Pohjois-Savon käsittelyn ja jakelun pääluottamusmies Timo Peippo

Pohjois-Savon käsittelyn ja jakelun työsuojeluvaltuutettu Kari Kettunen