|
Logistiikka: Kirjepostin määrä vähenee vauhdilla.
Postilakiin kirjattua yleispalveluvelvoite pitäisi päivittää vastaamaan laskevia volyymeja ja yhteiskunnan digitalisoitumista, sanoo Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen.
– Me olemme kuljetusyhtiö, ja olemme valmiita rakentamaan joustavia malleja, mutta koko infrastruktuuri on rakennettu perinteisen yleispalvelumallin päälle. Yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluva kirjeiden ja pakettien viisipäiväinen jakelu tuo postin liikevaihdosta noin viisi prosenttia. Samalla niistä syntyy 80 miljoonan euron rakenteelliset nettokustannukset Postille.
– Jakeluvelvoitetta pitäisi kehittää enemmän palvelulähtöisesti. Joissain tuotteissa voisimme mennä jopa seitsemänpäiväiseen jakeluun. Toisaalta
joillekin asiakkaille riittäisi yksipäiväinen jakelu, Joensuussa maanantaina vieraillut toimitusjohtaja sanoo.
Vuodenvaihteessa Itellasta Posti-brändiin palannut konserni on valtion 100-prosenttisesti omistama logistiikkayhtiö. Sen liikevaihto oli viime vuonna
1 859 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Posti arvioi, että kirjepostin määrä tulee puolittumaan vuoteen 2020 mennessä. Arvio oli optimistinen, sanoo Heikki Malinen nyt.
– Silloin arvioimme, että se vähenee 5–6 prosentin vuositahtia. Mutta tänäkin vuonna olemme menneet kymmenen prosentin tahtia. Kuluttajien käytöksen lisäksi muutosta vauhdittaa viranomaisasioinnin siirtyminen verkkoon.
– Suomi on tässä muuta Eurooppaa jäljessä. Esimerkiksi Tanskassa melkein kaikki viranomaisdokumentit hoidetaan sähköisesti. Veroilmoitustakaan ei voi tehdä paperilla. Siellä muutos on tapahtunut viime vuosikymmenellä.
Posti kertoi huhtikuussa ulkoistavan yhä suuremman osan palvelupisteistään esimerkiksi kauppojen tai kioskien yhteyteen.
– Meidän perustelu on simppeli. Suomalaiset kuluttajat haluavat, että myymälät ovat auki niin pitkään kuin mahdollista mielellään seitsemän päivää viikossa, ja niiden pitää olla siellä missä ihmiset muutenkin liikkuvat,
Malinen sanoo. Trendi on sama myös muualla Euroopassa. Hollannissa postilla ei ole yhtään omaa myymälää ja Norjassa noin 30. Suomessa Postin omia myymälöitä on 98. Suunnitelman mukaan ”merkittävä osa” niistä siirtyisi kumppaniyritysten hoidettavaksi.
– Kyllä meille jonkin verran jää omia myymälöitä. En pysty paikkoja sanomaan, mutta ne sijaitsevat siellä missä suurvolyymit ovat, Malinen toteaa.
Harvaan asutun maaseudun osalta postipalveluiden tulevaisuus riippuu Malisen mielestä siitä, miten hyvin eri tuotteita pystytään yhdistämään. Tällä hetkellä posti kuljettaa jo 80 kunnassa aterioita esimerkiksi kouluille tai kodinhoitoasiakkaille.
– Meidän pitää pystyä luomaan lisää palveluita, jotka liittyvät jotenkin kotiin. Meillä on esimerkiksi Diakonissalaitoksen kanssa testi, jossa selvitetään
mitä tuotteita kotiin voisi postin yhteydessä viedä ja minkälaista osaamista se edellyttää työntekijöiltä. Posti voisi ottaa hoitaakseen esimerkiksi terveydenhuoltoalan kuljetuksia.
– Hoitohenkilökunta vapautuisi näin tekemään hoitotyötä, Malinen sanoo.
Tehtävien laajeneminen vaatisi myös työntekijöiltä lisää osaamista.
– En ihmettelisi, vaikka jollain postinkuljettajalla voisi olla tulevaisuudessa
myös lähihoitajan tai hyvinvointialan tutkinto.
Savon Sanomat / Ilkka Ritvanen
|