Virvon varvon reitit uusiks!
17.4.2014
|
(Varoitus muille kuin perusjakelun tekijöille: sisältää perusjakelua koskevia fiktiivisiltä tuntuvia tosiasioita perusjakelun ongelmista!)
Tänään, pääsiäisen kynnyksellä ja erästä Kuopion keskustan reittiä viimeistä kertaa jakaessani tuli taas ajatus, että pitää vähän ajatuksia saada päästellä ulos immeisten ihmeteltäväksi. Työvuoro numero 3 tuli reittinsä päähän tänään torstaina; jo pääsiäisen jälkeen se on hajoitettu muutaman muun ympärysreitin lisätaakaksi. Eikä tämä - tietenkään - ollut ainoa lopetuspäätöksen saanut työkokonaisuus. Edelleen tieto uusista työkokonaisuuksista lähitulevaisuutta koskien on varsin hataraa. Mietinnässä oli vielä tänäänkin paitsi valtavaksi ja epäloogiseksi muodostuneet jakelureitit myös kimppuhuolto jne. Joku vitsiniekka (taisipa olla työnantajan edustaja!) veisteli, ettei kimppuhuoltoa tarvita, koska tulevaisuudessa postimäärät ovat niin vähäisiä, ettei kimppuja tarvitse tehdä. Kaikki mahtuvat jakelukärryyn tai polkupyörän laukkuihin. Antaas katsoa... Uusia kuvioita kuvaamaan on jakelussa jo muodostunut slogani "suunnittelu suunnittelee" (jatkona: ja me vaan menemme annettujen ohjeiden mukaisesti!) Suunnittelun kukkaset ovat syntyneet niin kuihtuneina, että jopa allekirjoittaneen on ollut vaikea pitää kielensä kurissa ja näppinsä erossa työvuorokokonaisuuksien rukkaamisesta loogisemmiksi. Oi sitä ristiinkulkemista ja -huutamista Kuopio10:n alasalissa ensi viikoilla! Lohkoja tehdään toisille ja ihmetellään kuka tekee ja kuka jakaa mitäkin. Tuskin maltan odottaa. Esimiehet ovat sentään jo osanneet hieman ennakoida tulevaa ja resursoineet porukkaa sen minkä irti saavat. Näin saadaan kenties hetken postit jaettua ja totuus näyttämään valoisammalta, mutta kuinka kauan? Riittääkö tämä siihen saakka kun "postimäärät laskevat" oikeasti, jolla massiiviset irtisanomiset perusteltiin? Sitten loppuun edunvalvojan harras toive: nyt lopetetaan se pää kolmantena jalkana rientäminen (eihän kukaan oikeasti juokse, eihän?), pidetään ne tauot, jotka meille on suotu pidettäväksi ja kunnioitetaan suunniteltuja työaikoja. Näitä edellämainittuja asioita on meistä monikin vähätellyt ja kiertänyt vanhan kunnon aikaurakkahyödyn seurauksena. Mutta se aika on ollut ja mennyt, jo kauan sitten. Enkä ole yhtään mitalia tai parempaa palkkaa nähnyt jaettavan, vaikka kuinka olisi kiirehtinyt reitiltä istumaan toimipaikkaan lukemaan viikon vanhoja mainoksia. Totuus on se, että työnantaja ottaa kyllä löysät tehokkaasti pois, kuten ollaan useamman sadan irtisanomisen muodossa todistettu. Miksi siis enää kusisimme omille kintuillemme? Hyvää pääsiäistä tästäkin huolimatta ja tsemppiä tulevaan!
Miko Haarala |